Meidän tyttö tykkää ötököistä. Voi maata kuraisessa maassa haltioituneena katsomassa miten mato möngertää vaikka kuinka kauan. Tai seurata koppakuoriaista.
Hämähäkkien suhteen olen yrittänyt itse olla reipas, kertoa mitä ne ovat ja mitä tekevät.
Silti se järjetön pelko istuu tiukassa - tässä päivänä eräänä kun typy kysyi 'äiti, minnes tuo rroska on menossa? ' äiti siivosi VALTAVAKSI hämähäkiksi osoittautuneen roskan nopeasti liiskaamalla sen lähimmällä kirjalla.
En ollut oikeastaan ennen ommellut tuollaista paksumpaa neulosta. Se oli ihanaa. Aina jonkun luirun trikoon jälkeen pitäisi saada ommella terapiaksi jotain tällaista. Halusin välttämättä tehdä tästä molemmiille lapsille vaarintakit, takeilla on kokoa 68 ja 92cm. (Ottobre 6/11)
Resorien valinta oli tuskaista kun mikään ei ollut täsmälleen oikeanväristä, neuloksessa kun muiden lankojen värit kuultavat läpi, valkoinen ei ole ihan vitivalkoista, eikä punainen kirkkaanpunaista.. Pienemmän takissa mustat resorit ja KAMit, isomman punaiset resorit ja valkoinen rengasvetoketju.
Typyn takkiin ompelin vielä hihaan hämyrimerkin :) Kaikki ötökät Majapuulta, resorit Hannan kankaasta ja vetoketju Royal-tuotteelta.
Miehelle ötököitä riitti vielä ruttupipoon jonka vuoritin merinovillainterlockilla. Tyttö kylläkin nappaa pipon päähänsä aina kun sen jostain bongaa. Sitten touhuaa tyytyväisenä valtava hattu päässä - pääasia että siinä on 'lovely ants' :)
Pieninä välitöinä on syntynyt kruunupipo ja huivi-setti taikametsästä ja pipo ja tumput Sampsukan helikopterileijona-joustiksesta. Kaikessa on fleece vuorina.
Mä niin tykkään näistä ötököistä ku on niin isoja! Ihanat takit muutenkin!
VastaaPoistaVänkä hämiskangas! Ja hienosti nuo resorit istuu, vetskarit kans :)
VastaaPoista